FINTICAt » Thain rotumääritelmä

Thain rotumääritelmä

Virallinen rotumääritelmä (pdf englanniksi)

Pää: 40
- Muoto: 10
- Otsa: 5
- Profiili ja nenä: 5
- Silmät: 4
- Silmien väri: 3
- Korvat: 4
- Kuono ja leuka: 7
Vartalo: 35
- Keskivartalo: 10
- Jalat ja tassut: 8
- Luusto: 8
- Lihaksisto: 4
Turkki/väri/kuviointi 25
- Rakenne ja pituus 13
- Turkin väri 12

Kategoria: Naamiokissat (Pointed)

Divisioonat: Tasavärinen, tabby ja kilpikonna

Värit: Kaikki

Sallitut risteytykset: Siamilainen.

Pää

Muoto: Mukaillun kiilamainen, keskileveä. Pää on pitempi kuin leveä, mutta ei äärimmäinen tai kapea. Pään yläosa on sivusuuntaan pyöristynyt, kuono kiilan muotoinen.

Otsa: Litteä ja pitkä.

Profiili ja nenä: Melkein suora, mutta hennosti kupera kaari juuri silmien yläpuolella ja hyvin lievä asteittainen kovera kaari silmien alapuolella.

Silmät: Kooltaan keskisuurista suurehkoihin, hyvin täydelliset mantelin muotoiset, ei itämaiset. Sijoittuneet hieman silmän mittaa kauemmaksi toisistaan. Linja silmän sisäkulmasta ulkokulmaan kohtaa korvan ulomman alaosan.

Silmien väri: Sininen. Tummansinisiä sävyjä suositaan. Kirkkaus ja valovoimaisuus tärkeämpiä kuin värin kylläisyys.

Korvat: Kooltaan keskikokoisista suurehkoihin, leveät alaosastaan, soikeat kärjistä. Alapuolen sisäosa on sijoittunut lähimmän silmän keskustan alapuolelle. Korvat osoittavat ulospäin kulmassa, joka on hieman lähempänä päälakea kuin pään sivua (35 astetta pystysuoraan). Hyvin pieni määrä karvaa sallitaan korvan sisäpinnalla.

Kuono: keskipitkä, kiilamainen: vähän tai ei ollenkaan kuonokuoppaa, suorat sivut jotka huipentuvat nenään. Kuononpää on hieman sivusuuntaan pyöreä ja keskiroteva.

Leuka: ei heikko eikä liian ulkoneva, tasan linjassa pystysuoraan nenän kanssa.
Kaula: Keskipitkä, ei laiha eikä liian lihaksikas.

Vartalo

Keskivartalo: Lievästi pitkästä pitkähköön, norja ja sulava kuin pieni pantteri. Hyvin muotoutunut, mutta ei putkimainen, eikä suppea. Alavatsa on tasainen ja enimmäkseen maanpinnan suuntainen sekä kiinteä. Kuitenkin pieni määrä löysää nahkaa alavatsan sivuilla on sallittua.

Häntä: yhtä pitkä kuin keskivartalo, kapenee vähitellen lopulta hännänpäähän.

Jalat: keskipitkät, muodoltaan sirot, mutta eivät karkeat.

Tassut: soikeat, keskikokoiset kissan kokoon suhteutettuna.

Luusto: Keskikokoinen, sulava, siron ja romuluisen väliltä.
Lihaksisto: Luja, mutta vetreä, ei lihainen tai kireä. Nostettaessa kissa painaa saman verran tai vähän enemmän kuin katsomalla arvioiden voisi ennakoida.

Turkki/väri/kuviointi

Rakenne: silkkinen, hyvin vähän pohjavillaa. Ei ” päälle maalatun” näköinen, mutta ehdottomasti ihon pintaa myötäilevä.

Pituus: hyvin lyhyestä lyhyeen.

Vartalon turkin väri: mielellään hyvin vaaleaa taitettua valkoista, jossa on hennosti kärkien ja naamion väriä. Värin tasaisuus ja kontrasti naamioväriin ovat tärkeämpiä kuin äärimmäinen valkoisuus.

Naamion ja kärkien väri: sopiva väriluokkaan, tiheä ja tasainen. Naamion, korvien, jalkojen ja hännän tulee olla samanvärisiä.

Yleinen kuvaus

Ihanteellinen rodun edustaja on kooltaan keskikokoisesta suurehkoon, elegantti, solakan tasapainoinen ulkomaalaisperäinen naamiokissa, joka polveutuu ja muistuttaa syntyperäistä thaimaalaista naamiokissaa. Thain tarkoituksena on olla sekä elävä vastine alkuperäiselle muinaisen Siamin ”wichien-maat” – kissalle, että 1900-luvun alun ”näädännaamaiselle” eurooppalaiselle ja pohjoisamerikkalaiselle siamilaiskissalle.

Erityisesti tulee painottaa, ettei thai saa olla millään muotoa äärimmäisyyksiin menevä, vaan sen ulkomuodon ja luonteen tulee heijastaa sen thaimaalaista perintöä. Thai ei ole länsimainen, eikä sen tule muistuttaa länsimaista rotua.

Rotu sai alkunsa 1950 – luvulla, kun muutamat kasvattajat ympäri maailmaa, joskus tahattomastikin, jatkoivat 1900 – luvun alun vanhaa tyyppiä olevien siamilaisten kissojen kasvattamista. 1980 – luvulla perustettiin ensimmäiset rotuyhdistykset Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Vuonna 2001 kasvattajat ryhtyivät tuomaan syntyperäisiä naamiokissoja Thaimaasta tietoisena tavoitteenaan laajentaa ja säilyttää thai-rodun tervettä geneettistä perimää, sekä samalla säilyttää Kaakkois-Aasian alkuperäinen kissarotu nyt vielä kun ne eroavat länsimaisista kissoista.

Thai-rodun tunnusmerkkinä on sen ainutlaatuinen päänmuoto: vaakasuuntaisesti pyöreä päälaki, josta erottuu selväpiirteisesti kiilanmuotoinen kuono. Thain juurien sijoittumisesta trooppiseen Thaimaahan johtuu sen toinen tärkeä ominaispiirre, rodun hyvin lyhyt turkki, jota länsimaissa selvästi kuvaili ensimmäisen kerran Harrison Weir vuonna 1889.

Thai on tasapainoinen kissa ilman minkäänlaisia äärimmäisyyksiä harmoniassa, sen ulkomuodossa tai luonteessa.

Sallitut virheet

Epätasainen kärkien ja naamion väri pennuilla ja nuorilla aikuisilla 12 kuukauden ikään asti. Hienoiset tabby-kuviot vartalossa lynxnaamioisilla kissoilla, kunhan ne ovat hyvässä kontrastissa naamiovärin kanssa. Tummempi vartalon sävytys vanhemmilla kissoilla, kunhan vartalon värillä ja naamion värillä on vielä selvä kontrasti. Kolleilla kollinposket.

Rangaistavat virheet

Selvästi pyöreät silmät. Äärimmäiset itämaiset silmät. Tylppä tai terävä kuono. Kapea päälaki. Pienet korvat, hyvin suuret korvat, tai korvat sijoittuneena alas (lähempänä pään sivua kuin lakea). Suppea tai selvästi putkimainen vartalo. Piiskamainen häntä. Runsas pohjavilla (”plyyshiturkki”). Haamukuviointeja kuviottomissa täysikasvuisissa kissoissa.

Voittamisen estävät virheet

Roomalainen profiili. Selväpiirteisesti korostunut kuoppa profiilissa. Selväpiirteisen kupera otsa. Erottuvat korvatupsut. Pöyhkeä turkki, jossa on tiheä pohjavilla (”teddykarhuturkki”). Tanakkarakenteinen vartalo. Lihavuus. Valkoiset laikut; valkoiset varpaat ja jalat (mukaan lukien polkuanturat), valkoisia laikkuja kärjissä. Silmien värinä muu kuin sininen.