Kissojen Kalevalan kotikissatunnelmat kertoo Virve Lindqvist, joka oli paikalla lauantaina Nemo- ja Aslan-kotikissojen kanssa (ks. Virven blogi Perditan jengi).

Lauantai sujui sangen mainiosti Viikissä hyvässä seurassa. Näyttelypaikka oli jo viime vuodesta tuttu, joten eksymisiltä vältyttiin, paitsi kun lähdettiin pois niin navigaattori yritti parhaansa mukaan eksyttää meitä. Mutta hyvin me kotiin sitten löydettiin. Pojat matkustivat hyvin. Aslan huuteli menomatkalla välillä, että mihin me mennään. Ja Nemo kehräsi tuttuun tapaan kun lasissa oli 120km/h.

Kehät alkoivat hiukan myöhässä, mutta se ei suinkaan haitannut kun jäi enemmän aikaa kierrellä ja bongailla tuttuja. Aslankin oli häkissä kuin konkari, innokkaasti seuraili mitä muut tekevät ja ihasteli Makea ja Longoa, jotka saatiin naapureiksi.

Ensimmäisessä kehässä tuomaroi Mary-Lise De Landtsheer (Belgia). Aslan oli todella reipas pöydällä ja antoi tuomarin katsella itseään rauhassa. Todella nätisti Aslan oli ja sai hirmuisesti kehuja luonteestaan ja upeasta turkista. Kovasti Mary vannotti, että pojan pitää jatkossakin päästä näyttelyareenoille esiintymään.

Tarkkaa tuomarointia, kynnen kärkiä myöten. Nemo sai kehuja luonteestaan, ainoa miinus oli liian hyvät pöperöt mitä katti on syönyt. No Nemollahan on vähän tullut ylimääräistä Aslanin pentumuonien myötä.

Aslan sai kaikilta tuomareilta kovasti kehuja, eikä mitään negatiivista palautetta tullut. Aslanin kanssa pentuluokassa kisasi kilpparineitokainen. Muita pentuja ei sitten ollutkaan. Muita lyhytkarva aikuisia Nemon lisäksi oli kaksi: venäläinen täysin valkoinen kissa ja sinivalkoinen Kippo. Lisäksi oli yksi mustavalkoinen pitkäkarvainen kotikissa Obama. Ihmeen vähän oli kotikissoja näyttelyssä mukana. Sitä ihmetteli myös venäläinen näytteilleasettaja. Toivottavasti jatkossa näemme isompia kotikissaluokkia TICAssa.

Toisen kehän jälkeen odoteltiinkin muutama tunti seuraavia kehiä. Sitten loput kolme kehää olivat aika tiuhaan tahtiin.

Vaikka päivä oli ollut jo pitkä, niin Aslan jaksoi antaa kaikkensa viimeisissäkin kehissä.

Sangen mainiosti sujui siis reissumme. Ja kaikista ylpein olen siitä, miten Aslan jaksoi pitkän päivän. Aluksi olin ajatellut, miten poika oikein jaksaa, kun ensimmäinen näyttely ja heti viiteen kehään. Tosin jos väsymystä olisin havainnut, olisi kehiä jätetty suosiolla väliin.

Kahdessa viimeisessä kehässä vielä irtosi pojalle hienot voitot, niin voisiko olla enää tyytyväisempi.  Nemolle yhtään ykköstä ei tullut, mutta se johtui puhtaasti vähän liian paksusta kunnosta, jonka myönnän täysin. Mutta Nemo lähtikin matkaan Aslanin tueksi. Nyt me sitten lenkkeillään ja treenaillaan Nemon ylimääräiset tässä pois pikkuhiljaa.

Tämän näyttelyn jälkeen tuleekin Aslanille olemaan sangen helppoja FIFe- ja muut näyttelyt. Ei voinut kuin todeta, että mahtava pieni mies, joka taisi varastaa muutaman sydämenkin päivän aikana. Suuret kiitokset myös FINTICAtille upean näyttelyn järjestämisestä! Taatusti jatkossakin tullaan.

Teksti ja kuvat: Virve Lindqvist

Kotikissapentujen tulokset

Be Sociable, Share!

• 

Tägit: kissojenkalevala, kotikissa