Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen ja lääketieteellinen tiedekunta tekevät kissojen geenitutkimusta. Tutkimusprojekti kerää kattavaa suomalaisten kissojen dna-pankkia, jota voidaan hyödyntää erilaisen perinnöllisten sairauksien ja ominaisuuksien kartoittamisessa. Tutkimusprojektia johtaa professori Hannes Lohi.
Kissageenipankin kartuttaminen ja tutkimustyön tekeminen ovat mahdollista vain kissanomistajien toimittamien näytteiden avulla. Näytteitä toivotaan paitsi perinnöllisistä sairauksista kärsivistä kissoista myös hyvin kattavasti kaikista terveistä suomalaisista kissoista. Etenkin vanhojen kissojen näytteet ovat arvokkaita. Joka ikinen kissa on näytteen arvoinen!
Lohen tutkimusryhmä tekee yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi PDK:n, HCM:n, FIPin ja MHC-geenialueen (immuunijärjestelmä, liittyy myös FIPiin) tutkimuksessa tehdään yhteistyötä kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa. Helsingin yliopistossa on myös alkamassa Lohen projektin ohessa lattarintaprojekti.
Dna-pankkiin halutaan sekä terveiden että johonkin sairauteen kuolleiden kissojen näytteitä. Esimerkiksi HCM:ään kuolleiden kissojen näytteitä kaivataan kovasti − myös niiltä roduilta, joilla geenitesti on jo olemassa. Kun näyte on kerran annettu dan-pankkiin, se säilyy siellä. Jos kissa myöhemmin kuolee johonkin sairauteen tai elää hyvän, terveen elämän ja kuolee vanhuuteen, tieto tästä on erittäin tärkeää lisätä kissan tietoihin myös dna-pankissa. On siis hyvä otattaa näyte nyt, koska etenkin siinä vaiheessa, kun kissa on sairas, ja se joudutaan lopettamaan, on vaikea muistaa tällaisia asioita. Joka tapauksessa jokaisen kissanomistajan pitäisi ”ohjelmoida” itsensä siihen, että kissa lähetetään Eviraan ruumiinavaukseen sen kuoltua, ja jos siitä ei ole otettu dna-pankkinäytettä aiemmin, se otetaan lopetuksen yhteydessä.
Dna-pankki kelpuuttaa verinäytteiden lisäksi myös kudosnäytteet, joten lopetetulta kissalta voidaan lähettää esim. pala korvaa. Myös rakennevikaiset, kuolleena syntyneet pennut kiinnostavat tutkimusryhmää. Pennusta kannattaa lähettää tutkimusryhmälle pala molemmista korvista ja n. 2 cm pala häntää. Pennusta olisi hyvä lähettää myös valokuva tutkimusryhmälle. Jos synnytys tapahtuu viikonloppuna, näytteitä kannattaa säilyttää jääkaapissa viikonlopun yli ja postittaa maanantaina. Näytteitä ei saa pakastaa.
Näytteen saatteeksi liitetään taustatietolomake ja kissan sukutaulu sekä mahdolliset terveystiedot (lääkärinlausunnot, rokotustodistukset rokotusoireisilta jne.).
Kenenkään ei ole syytä ajatella, että juuri oman kissan näytteellä ei ole merkitystä. Otattakaa kissojenne näytteet heti seuraavalla eläinlääkärikäynnillä! Autetaan yhdessä kissojen sairauksien tutkimista ja geenikartan rakentamista.
Tägit: geeni, geenipankki, sairaus
Tilaa jutut RSS-syötteenä
