TICAssa bengali on erittäin suosittu kissa, vuonna 2009 TICAan rekisteröitiin kaikista roduista eniten juuri bengaleita. Myös Suomessa rodun kytkös TICAan näkyy: bengali on Suomen TICA-näyttelyiden yleisimpiä rotuja.

Täplää ja marmoria – ruskeaa ja lunta

Sissi. Ruskeatäplikäs bengali traktorin ohjaimissa. Kuva: Katri Kleemola

Parhaiten tunnettu bengalin kuvio-väri-yhdistelmä on ruskeatäplikäs. Se ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen bengalin ulkoasu.

Täplikkään lisäksi bengalin kuviona voi olla ns. marmori, joka on eräänlainen tabby-kuvio. Sekä täplikästä että marmorista kuviota esiintyy kaiken värisillä bengaleilla. Täplikkäällä marmorilla toivottu kuvio on ruusuke: kaksivärinen täplä, jonka keskustan väri on kuvion reunaa vaaleampi, samaan tapaan kuin leopardin täplissä. Marmorikuvio on puolestaan kaunista, muodoltaan vaihtelevaa kuvioita, joka antaa vaikutelman marmorista. Kuvio saattaa olla koostua useista väreistä aivan kuten ruusukkeiset täplätkin.

Bengalin värinä voi olla yleisimmän ruskean lisäksi erilaisia valkoisen sävyjä tai hopeaa. Satunnaisesti syntyy muunkin värisiä pentuja, esimerkiksi mustia tai sinisiä. Valkoisia eli ns. lumivärejä on kolmea eri sävyä: himalajanaamio, tonkineesinaamio ja burmanaamio. Himalajanaamio on näistä vaalein, burmanaamio tummin ja tonkineesinaamio siltä väliltä. Himalajanaamioita Suomessa on melko paljon, tonkineesi- ja burmanaamioita toistaiseksi vain muutamia yksilöitä. Myös hopea on melko harvinainen väri. Harvinaisemmat lumivärit ja hopea ovat yleistymässä, koska niiden kasvatus Suomessakin on päässyt vauhtiin. TICA:n näyttelyihin pääsevät Championship-sarjassa osallistumaan ruskeiden ja lumiväristen bengalien lisäksi myös hopeiset bengalit. FIFén alaisissa näyttelyissä hopea ei ole toistaiseksi hyväksyttyjen värien listalla.

Sympaattinen koheltaja

Dami. Ruskeamarmori bengali. Kuva: Katri Kleemola

Bengali on erittäin sosiaalinen kissa, joka kiintyy syvästi omaan perheeseensä. Se viihtyy hyvin sylissä ja on kova kehräämään – silloin kun sillä ei ole muita ”bisneksiä”.

Bengali haluaa olla mukana kaikissa kodin askareissa, joten siitä saa seuralaisen niin tiskinpesuun, remonttihommiin kuin sanomalehdenlukuunkin. Vesi on useimpien bengalien suosikkielementti: valuvat hanat, vadit, kattilat ja suihku ovat niiden herpaantumattoman mielenkiinnon kohteina. Monet oppivat myös avaamaan ovet ja laatikot. Välistä bengalin intohimoinen kiinnostus kaikkeen mahdolliseen voi johtaa ihmisen huumorintajua koetteleviin tilanteisiin, mutta kun kehrääväinen karvapallo kiipeää syliin ja luo hurmaavan katseensa ihmiseen, sille on helppo antaa anteeksi.

Bengali ystävystyy yleensä kaikenlaisten kissarotujen kanssa. Myös lasten ja koirien kanssa bengali tulee toimeen hyvin. Onpa bengalin kaverina rottia ja kilpikonniakin!

Onnekas sattuma – bengalikissan historiaa

Saga. Täplikäs burmanaamio. Kuva: Katri Kleemola

Tavoitteena oli parantaa kesykissan vastustuskykyä kissaleukemiaa (FeLV) vastaan. Se risteytettiin aasialaisen leopardikissan kanssa, jolla kissaleukemiaa ei esiinny. Kissaleukemiaa ei kokeella selätetty, mutta syntyi bengali.

Rodun aktiivinen kehitystyö alkoi 1980-luvulla, ja se hyväksyttiin kansainvälisessä kissajärjestössä TICAssa vuonna 1985. Eurooppalaisessa FIFé:ssä bengali hyväksyttiin vuonna 1999. Rekisteröidyllä bengalilla aasialainen leopardikissa on vähintään viiden sukupolven päässä. Bengalin villi tausta näkyy ainoastaan kissan eksoottisessa ulkonäössä, luonteeltaan bengali on ehta kesykissa.

Suomeen ensimmäiset bengalit saapuivat vuonna 1997. Tällä hetkellä Suomessa on jo yli 600 FIFé:ssä tai TICA:ssa rekisteröityä bengalikissaa ja toistakymmentä bengalikasvattajaa.

Teksti: Katri Kleemola, Kissukkalan-kissala

Romantoygers Cispius (TG), kuva: Heikki Siltala

Toyger sai alkunsa, kun bengalikasvattaja Judy Sugden huomasi 80-luvun lopulla bengalillaan Millwood Sharp Shooterilla pienet tabbykuviot kissan ohimolla. Yleensä kesykissoilla ohimot ovat kuviottomat. Sugden sai ajatuksen alkaa kehittää kesykissaa, jolla olisi tiikerimäiset pyöreät kuviot naamassa. Entä sitten tiikerin raidat? Vastaus oli Intiasta vuonna 1993 tuotu katukissa Jammu Blu. Tästä alkoi tiikerikuvion hidas kehittäminen, joka on edelleen kesken.

Niin toygerin kuvio kuin tyyppikin ovat haastavia: pyöreät naamakuviot, leveä nenä ja pienet silmät ovat toygerille ja suurille kissapedoille tyypillisiä ominaisuuksia, joita ei muilla kesykissoilla esiinny. Myös toygerin määritelmän pitkä kuono ja pienet pyöreät korvat aiheuttavat kasvattajille todellista päänvaivaa. Perinteisesti on katsottu, että pitkä kuono johtaa pitkiin korviin ja päinvastoin. Toyger-kasvattajien onkin löydettävä keino murtaa tämä totuus.

Vaikka toygerin kehittäminen saikin alkunsa bengaleista, bengalien käyttäminen rodun kehittämisessä edelleen ei ole selviö. Bengalilla on paljon ominaisuuksia, joita toygerillekin halutaan (mm. glitteri, kuvioiden kontrasti ja valkoinen vatsa), mutta myös paljon ominaisuuksia, jotka eivät toygerilla ole toivottuja (mm. suuret silmät, pieni kuono ja täplikkyys).

Toygerin kehittäminen on vasta alussa, ja kasvattajien on valittava, mihin piirteisiin he kasvatustyössään panostavat. Hitaasti mutta varmasti pikkutiikeri hakee muotoaan ja on löytänyt paikkansa rotukissamaailmassa.

Suomen ensimmäinen toyger

Kunnianimeä Suomen ensimmäinen toyger kantaa RomanToygers Cispius, joka on asustanut Helsingissä Miia Intken ja hänen avopuolisonsa Pekan luona vuoden päivät. Kissakaverikin Cispiuksella on: maatiaiskissa Nunnu.

Miia kuuli rodusta oleskellessaan syksyllä 2007 Lontoossa ja ihastui pikkutiikeriin heti. Tiedonetsintä ja yhteydenotot eurooppalaisiin kasvattajiin alkoivat. Italialaisen RomanToygers-kissalan Steve Garret teki vaikutuksen toygerinetsijöihin, ja niinpä päätös kypsyi: oma raitapaita oli saatava.

- Kasvattajan löytäminen ei ollut ollenkaan vaikeata, vaikka rotu onkin harvinainen, toteaa Miia. Onneakin oli matkassa: pikku Cispius oli jo luvattu Saksaan, mutta kaupat peruuntuivat.

Cispius on osoittautunut vallan ihanaluonteiseksi kissaksi. Pikkuinen osoittaa kiintymystään nuolemalla ja kehräämällä sylissä. Se seurailee tiiviisti palvelusväkensä puuhastelua ja haluaa ottaa osaa erityisesti ruoanlaittoon ja teen keittoon.

- Cispius on aktiivinen kissa, energiaa riittää leikkiin, tutkimiseen ja ulkoiluun, pentu on itse rauhallisuus ja Herra Utelias myös hieman pelottavammissa tilanteissa, kertoo Miia.

Cispiuksen utelias ja avoin luonne näkyi myös sopeutumisen helppoudessa. Lentomatka Italiasta Suomeen sujui rattoisasti, ja uudet omat ihmiset olivat Cispiuksen mieleen. Kissakaveri Nunnun kanssakin raitapaita on jo ystävystynyt ja saanut siitä leikki- ja unikaverin.

- Hyvin tulevat toimeen, mutta välillä Nunnu tietysti hermostuu energiseen pentuun, jos haluaa mieluummin nukkua tai olla muuten vain rauhassa, naurahtaa Miia.

Lisätietoa

• Lisätietoa toygereistä
• Toygerin rotumääritelmä suomeksi

Juttu on julkaistu alunperin Suomen Bengalikissat ry:n jäsenlehdessä Glitterissä.