Jutut ovat kaikkien luettavissa, FINTICAtin jäsenille tarjoamme TICAtin kylkiäisenä keskustelupalstan, jolla lehden teemoista voi viritellä keskustelua.

TICAn motto on “Fabulous Felines – Fun – Friendships”, ja samoja periaatteita myös TICAtti haluaa välittää: upeita kissoja, hauskanpitoa ja uusia ystäviä!

Tervetuloa TICAtin pariin! Juttu- ja linkkivinkit ovat tervetulleita, ja niitä sekä muutakin palautetta voi lähettää lehden päätoimittajalle Katri Kleemolalle (ticatti [ at ] finticat.net).

Työkaverit innostivat Senja Helteen PIROKin Jyväskylässä järjestämään kissanäyttelyyn 1980-luvun lopulla.

- Kierreltyäni  häkkirivistöjen välissä jonkin aikaa kuulin käsittämättömän äänen. Lähdin kiinnostuneena etsimään sen lähdettä. Löysin maailman kauneimman eläimen, mustan kissan, jolla oli loistavan vihreät salmiakkisilmät. Rakastuin välittömästi!, Senja Helle kertoo.

Itämainen vei sydämen

Thurah Valmai Vanessa (OS), kasvattaja: Jane T. Nielsen; omistaja ja kuva: Senja Helle

PIROKin näyttelyssä tavattu musta itämainen oli Kirsi Tolvasen omistama itämainen lyhytkarva Dama-Daman Faruk (ORI n). Kissan tapaamisesta alkoi vuosia kestänyt haaveilu ja tutustuminen rotuun. Vuosien tutkimisen jälkeen taloon tuli vuonna 1993 ensimmäinen itämainen, Valinorin Melian. Kasvattajanimi hyväksyttiin Kissaliitossa seuraavana vuonna.

- Aseistariisuva avoimuus ja touhuamisen tarmo veivät mennessään. Pidän myös siitä, että itämaisen ja siamilaisen “muodon” voi hahmottaa yhdellä vilkaisulla.

Itämainen ja sen sisarrotu siamilainen ovat pysyneet Orifamen rotuina, vaikka väliin on haaveiltu ainakin tabbykuvioisesta eurooppalaisesta, burmasta ja devon rexistä.

-TICAn rotuvalikoima tuo varmasti vielä uusia ihania salarakkaita. Saa nähdä kauanko jaksan houkutuksia vastustaa.

Yhteinen matka

Orifame-kissalassa syntynyt jo viisitoista pentuetta. Matkan varrelle mahtuu paljon, surunhetkiä ja yhteisiä matkoja kasvattien kanssa. Sellainen matka tehtiin esimerkiksi kissalaan syntyneen ensimmäisen naaraan, Orifame Only-Wan One-Rvan kanssa. Onerva syntyi vain 64 gramman painoisena, mutta terhakkaana huhtikuussa 1997.

Pidellessäni märkää sinistä pentua kädessäni, luulin hetken sitä pojaksi, yhdistelmästä syntyvien tyttöjen kun piti olla kilpikonnia.

Onerva osoittikin pian olevansa sinikilpikonna, ja ensimmäisestä naaraspennusta tuli myös kissalan ensimmäinen sijoitusnaaras.

- Sain kulkea Onen ja sen perheen kanssa kanssa koko matkan. Sain olla osa sen ja sen perheen elämää. Olin läsnä myös Onervan kymmenvuotisen taipaleen viimeisenä päivänä. Hautasimmekin sen yhdessä. Laitoin haudalle pihastamme poimimani pioninkukan.

Tavoitteena vahvanterve linjakkuus, haasteena geenipohja

Senja Helteen tavoite kasvattajana on terve ja hyväluonteinen, rotumääritelmän mukainen itämainen ja siamilainen laajalla geenipohjalla. Unelmien itämaisessa on kaunis tabbykuvio linjakkaassa, mutta vahvanterveessä kissassa.

- Mottoni on “ei ole hoppu hyväksi eikä kiire kunniaksi”.

Käytännössä tämä on tarkoittanut harkittuja siitoskissojen ostoja ulkomailta ja muilta kasvattajilta Suomesta. Helteen aloittaessa kissaharrastuksensa kontaktien saaminen ulkomaille oli aika toisenlaista kuin nykyään.

- Ennen internetaikaa kissaharrastus tuntui salatieteeltä. Rotutietous oli kovin pieneninä palasina maailmalla.

Nyttemmin internetistä ei vielä ollut kasvattajan tärkeimpiä työvälineitä.

- Mielestäni kansainvälisyys ja yhteistyö ovat toisiinsa rinnastettavia asioita nykyisessä rotukissaharrastastuksessa ja -kasvatuksessa. Kasvattaminen laajalla geenipohjalla on mahdotonta ilman kansainvälistä tukiverkkoa.

TICA tuo uusia tuulia

Orifame on lähtenyt innolla mukaan myös Suomessa tuoreeseen TICA-näyttelyiden ja yhdistysten maailmaan.

- TICA on avannut oven erilaiseen raikkaaseen kissamaailmaan! On löytynyt uusille asioille avoimia, idearikkaita ystäviä, uusia ideoita kansainväliseen yhteistyöhön, näkyvyyttä uuden yhdistyksen ja TICAn kautta, Helle kertoo.

Senja Helle on ollut tyytyväinen lähdettyään mukaan tuoreen FINTICAtin toimintaan.

- Yhdessä toimien voimme pitää yllä yhdistystä, jossa kaikkien on mukava harrastaa ja kasvattaa! Kannustavassa ilmapiirissä toimiminen on innostavaa.

Romantoygers Cispius (TG), kuva: Heikki Siltala

Toyger sai alkunsa, kun bengalikasvattaja Judy Sugden huomasi 80-luvun lopulla bengalillaan Millwood Sharp Shooterilla pienet tabbykuviot kissan ohimolla. Yleensä kesykissoilla ohimot ovat kuviottomat. Sugden sai ajatuksen alkaa kehittää kesykissaa, jolla olisi tiikerimäiset pyöreät kuviot naamassa. Entä sitten tiikerin raidat? Vastaus oli Intiasta vuonna 1993 tuotu katukissa Jammu Blu. Tästä alkoi tiikerikuvion hidas kehittäminen, joka on edelleen kesken.

Niin toygerin kuvio kuin tyyppikin ovat haastavia: pyöreät naamakuviot, leveä nenä ja pienet silmät ovat toygerille ja suurille kissapedoille tyypillisiä ominaisuuksia, joita ei muilla kesykissoilla esiinny. Myös toygerin määritelmän pitkä kuono ja pienet pyöreät korvat aiheuttavat kasvattajille todellista päänvaivaa. Perinteisesti on katsottu, että pitkä kuono johtaa pitkiin korviin ja päinvastoin. Toyger-kasvattajien onkin löydettävä keino murtaa tämä totuus.

Vaikka toygerin kehittäminen saikin alkunsa bengaleista, bengalien käyttäminen rodun kehittämisessä edelleen ei ole selviö. Bengalilla on paljon ominaisuuksia, joita toygerillekin halutaan (mm. glitteri, kuvioiden kontrasti ja valkoinen vatsa), mutta myös paljon ominaisuuksia, jotka eivät toygerilla ole toivottuja (mm. suuret silmät, pieni kuono ja täplikkyys).

Toygerin kehittäminen on vasta alussa, ja kasvattajien on valittava, mihin piirteisiin he kasvatustyössään panostavat. Hitaasti mutta varmasti pikkutiikeri hakee muotoaan ja on löytänyt paikkansa rotukissamaailmassa.

Suomen ensimmäinen toyger

Kunnianimeä Suomen ensimmäinen toyger kantaa RomanToygers Cispius, joka on asustanut Helsingissä Miia Intken ja hänen avopuolisonsa Pekan luona vuoden päivät. Kissakaverikin Cispiuksella on: maatiaiskissa Nunnu.

Miia kuuli rodusta oleskellessaan syksyllä 2007 Lontoossa ja ihastui pikkutiikeriin heti. Tiedonetsintä ja yhteydenotot eurooppalaisiin kasvattajiin alkoivat. Italialaisen RomanToygers-kissalan Steve Garret teki vaikutuksen toygerinetsijöihin, ja niinpä päätös kypsyi: oma raitapaita oli saatava.

- Kasvattajan löytäminen ei ollut ollenkaan vaikeata, vaikka rotu onkin harvinainen, toteaa Miia. Onneakin oli matkassa: pikku Cispius oli jo luvattu Saksaan, mutta kaupat peruuntuivat.

Cispius on osoittautunut vallan ihanaluonteiseksi kissaksi. Pikkuinen osoittaa kiintymystään nuolemalla ja kehräämällä sylissä. Se seurailee tiiviisti palvelusväkensä puuhastelua ja haluaa ottaa osaa erityisesti ruoanlaittoon ja teen keittoon.

- Cispius on aktiivinen kissa, energiaa riittää leikkiin, tutkimiseen ja ulkoiluun, pentu on itse rauhallisuus ja Herra Utelias myös hieman pelottavammissa tilanteissa, kertoo Miia.

Cispiuksen utelias ja avoin luonne näkyi myös sopeutumisen helppoudessa. Lentomatka Italiasta Suomeen sujui rattoisasti, ja uudet omat ihmiset olivat Cispiuksen mieleen. Kissakaveri Nunnun kanssakin raitapaita on jo ystävystynyt ja saanut siitä leikki- ja unikaverin.

- Hyvin tulevat toimeen, mutta välillä Nunnu tietysti hermostuu energiseen pentuun, jos haluaa mieluummin nukkua tai olla muuten vain rauhassa, naurahtaa Miia.

Lisätietoa

• Lisätietoa toygereistä
• Toygerin rotumääritelmä suomeksi

Juttu on julkaistu alunperin Suomen Bengalikissat ry:n jäsenlehdessä Glitterissä.

Kissalla on syntyessään normaali näkö, mutta sen hämäränäkö alkaa heiketä PRA:n tyypistä riippuen joko ensimmäisen ikävuoden aikana tai vasta muutaman vuoden iässä. Vähitellen sairaus johtaa sokeuteen. Näön heikkenemistä voi olla vaikea huomata, koska tutussa ympäristössä huononäköinenkin kissa liikkuu pitkään sujuvasti. Kömpelöys on kuitenkin usein ensimmäinen PRA:n näkyvä oire.

Abessinialaisille ja somaleille on kehitetty DNA-testi, jolla voidaan todeta, kantaako kissa PRA:ta aiheuttavaa geenimutaatiota. PRA periytyy resessiivisesti, eli sairauden puhkeaminen edellyttää geenimutaation periytymistä molemmilta vanhemmilta. Muilla roduilla PRA voidaan todeta silmäpeilauksella. Peilaamalla voidaan selvittään kuitenkin vain puhjennut sairaus, mutta ei sitä, periyttääkö kissa sairauden aiheuttavaa mutaatiota. Esimerkiksi venäjänsinisillä on todettu, että PRA:ta aiheuttava geenimutaatio ei ole sama kuin abessinialaisilla ja somaleilla – samaa DNA-testiä ei siis voida käyttää.

Lisätietoa

• Progressive retinal atrophy in cats
• PRA venäjänsinisillä

Kissalehdon Allegro (BG), kuva: Henna Honkanen

FURminator ei leikkaa turkkia vaan työntyy tehokkaasti kissan päällyskarvan läpi ja kerää irtonaisen aluskarvan mukaansa. Se vähentää karvapalloja (ja ilmeisesti sitä myöten myös ikäviä yllätyksiä matolla?) ja sitä voi käyttää myös muille perheen lemmikeille, kuten koirille. FURminatoria on myynnissä eri kokoja, joten kaikkiin tarpeisiin löytyy sopiva tuote. Uusi tulokas tuoteperheessä on kaksiteräinen kampa, joka kuuluu olevan erityisen kätevä pitkäkarvaisilla kissoilla.

Ihan kaikille kissaroduille “furminointi” ei sovi, asiasta enemmän tutkivan journalistin Herra Mäykysen blogissa.

Lisätietoa FURminatorista

• FURminator.com

FURminator-aiheisia bloggauksia

• Herra Mäykynen
• Elämää Pullalassa
• Karvahelvetti
• Villi the Kissa
• Musta ja Harmaa

Kotikissa Nemo TICA-näyttelyssä, kuva: Heikki Siltala

Kotikissallakin on oma standardinsa TICAssa, joka tosin ei ole kovin tiukka. Kärjistettynä kotikissan tulee olla terve, ystävällinen ja hyvässä kunnossa.

Tuomari arvostelee ensin kaikki kissat väriryhmittäin valiten parhaan. Kun kaikki väriluokat divisioonasta on arvosteltu, valitaan divisioonan paras. Sen jälkeen tuomari pitää finaalin, johon kutsutaan tuomarin valitsemat kissat. Vilinää piisaa siis varsinkin, jos kyseessä on kuuden kehän näyttely, eli kissa käy päivän aikana kuudella tuomarilla.

Mitään kirjallista palautetta ei kissasta saa, kuten FIFé-näyttelyissä. Mutta finaaleissa varsinkin tuomarit puhuvat jokaisesta kissasta: mikä kissassa heitä miellyttää ja missä olisi ns. paranneltavaa. Jos kuitenkin jotain jää epäselväksi, niin finaalin jälkeen voi tuomarilta mennä kysymään, vaikkapa miksi kissa jäi kolmanneksi.

Kehänäyttely vaatikin kissalta kyllä hiukan enemmän itseluottamusta ja varmuutta, kun omistaja ei ole kissan vierellä tukena koko ajan. Kuitenkaan koskaan ei voi tietää, mitä mieltä kissa on kehänäyttelystä, ennen kuin kokeilee. FINTICAt-kevätnäyttelyyn otin Nemo-konkarin seuraksi Siriuksen, jolla ei kehänäyttelyistä ollut kokemusta kuin esittelynäyttelyn verran, ja silloin poika ei oikein hommasta tykännyt. Mutta mitä vielä, poika oli paljon rohkeampi kuin aiemmin, vaikkakin kilpakumppaneille piti vielä vähän sähistä. Tuomari tykkäsi pojasta, ja Sirius vei molempien kehien voitot suoraan Nemon nenän edestä. Sähinään tuomari totesikin, että lisää vain kehänäyttelyitä niin itseluottamusta tulee niiden myötä.

Joten ei kannata pelätä, miten kissa suhtautuu kehänäyttelyyn, rohkeasti vain mukaan kokeilemaan. Tuomari ottaa todella hyvin huomioon jos kissa näyttää vähäänkään epävarmalta ja käsittelee sitä sen mukaan.

TICAssa kotikissan omistajakin pääsee tutustumaan titteleiden hakemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että on oltava jo näyttelyssä tarkkana, että kissan nimi ja rekisterinumero ovat oikein, muuten ei pisteitä kerry.

Kotikissan kanssa voi kerran käydä tutustumassa TICA-näyttelyyn ilman, että kissaa tarvitsee rekisteröidä. Jos kissa ja omistaja hommaan tykästyvät, voi kissan rekisteröidä ja ensimmäisen näyttelynsä pisteetkin saa sen jälkeen haettua omakseen.

Harva on vielä kotikissansa kanssa uskaltautunut kokeilemaan TICA-näyttelyä, mutta toivottavasti sanaa leviää ja saadaan kunnon kotikissaluokat aikaiseksi. Täytyy tosin muistuttaa jo hyvissä ajoin, että kehänäyttelyt vievät helposti mennessään.

Teksti: Virve Lindqvist

• Kotikissan määritelmä suomeksi
• Lue lisää kotikissoista TICAssa

Kongressi on eräänlainen erikoiskehä, johon osallistuu vain tietyn rodun ja luokan edustajia. Kyseessä voi olla vaikkapa kaikkien tietyn rodun kastraattien kongressi (esim. bengalikastraatit), tai jako voi tapahtua esim. roturyhmän, sukupuolen tai karvanpituuden mukaan. Kongressiin on osallistuttava vähintään 20 kissaa, jotta siitä saa titteleihin oikeuttavia pisteitä.

Kaizahre Prince Vol'jin (RB), kuva: Katri Kleemola

Kongressista tosiaankin saa titteleihin oikeuttavia pisteitä. Vuoden kissa -kilpailuun (International & Regional Wins) kongressipisteitä ei lasketa.

Elokuun Kissojen Kalevala -näyttelyssä järjestetään uros- ja naaraskongressit, joissa sukupuolet pääsevät kilpailemaan keskenään! Tule mukaan keräämään tittelipisteitä!

Seuraa TICAttia, tänne on tulossa kesän aikana lisää ennakkojuttuja näyttelystä!

• Lisätietoa Kissojen Kalevala -näyttelystä
• Kaikki TICAtin Kissojen Kalevala -aiheiset jutut

Katzenhof Amiable Emily (NF), kuva: Heikki Siltala

TICA-näyttelyissä tuomarien arvioon vaikuttaa myös se, miten kissa on “laitettu” näyttelyä varten. On siis tärkeää muistaa pestä, puunata ja kiillottaa niin pitkä- kuin lyhytkarvainenkin näyttelykissa. Yhdysvaltalainen tuomari Lisa Dickie opastaa kissan pesussa ja harjaamisessa näyttelyä varten.

Seminaarin osallistumismaksu on 15 e. Ilmoittaudu heti, osallistujien määrä on rajattu. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: president[a]finticat.net.

Seuraa TICAttia, tänne on tulossa kesän aikana lisää ennakkojuttuja näyttelystä!

• Lisätietoa Kissojen Kalevala -näyttelystä
• Kaikki TICAtin Kissojen Kalevala -aiheiset jutut

Senja Helle

1. Kuka olet?
Senja Helle, 42-vuotias pieneläinhoitaja Jyväskylästä. Kasvatan pienimuotoisesti itämaisia lyhytkarvoja ja siamilaisia.

2. Kokemuksesi eläintenhoitajana?
20 vuotta pieneläinklinikan palveluksessa. Myös eläinsuojelutyö on lähellä sydäntä.

3. Mitä eläintenhoitajalta voi kysyä?
Kissojen terveydenhoitoon, ruokintaan, käyttäytymiseen ja lisääntymiseen/ kasvattamiseen/pentujen hoitoon liittyvistä asioista voi esittää kysymyksiä.

4. Ja mitä ei?
Pieneläinhoitaja ei tee diagnooseja eikä määrää tai ota kantaa reseptilääkkeiden annoksiin. Sairauksien hoito ja lääkemääräykset kuuluvat eläinlääkärin toimenkuvaan.

5. Mieleenpainuvin kissoihin liittyvä tapahtuma työstäsi?
FFF. Jokakeväinen “Free-falling feline” -painajainen eli avoimista ikkunoista putoilevat kissat, joita pahimpina päivinä hoidetaan/lopetetaan klinikoilla useita. Verkottakaa ikkunat tukevilla metalliverkoilla, lasittakaa parvekkeet tai pitäkää ikkunat ja ovet kiinni. Kissat eivät kestä putoamisia eivätkä opi varomaan ikkunaa tai parveketta pudottuaan!

6. Jokin kissojen hoitoon liittyvä vinkkisi finticateille?
Kissoille kannattaa tarjota kuivatuotteita, kuten sian-, jäniksen- ja naudankorvia. Myös kananmahat (kivipiirat), kanankaulat, siankärsät, korvapuustit, kuorreet yms. ovat suosittuja. Aloituskynnystä voi helpottaa liottamalla esim. kivipiiraa vedessä pehmeämmäksi.

Eläinlääkärimme mukaan kissojemme hampaat ovat puhtaammat, ikenet terveemmät ja hammaskivenpoistontarve vähentynyt sen jälkeen, kun kissamme innostuivat näistä herkuista!

Rohkeasti vaan tutustumaan eläinkauppojen  herkkuhyllyihin. Irtomyynnistä voi ostaa vaikka yhden tuotteen kerrallaan makusteltavaksi. Jospa teidänkin kissanne innostuisivat.

Hanna-tädin Piparkakku (BG), kuva: Katri Kleemola

Tarvitaan tyhjä filmipurkki. Digikameroiden aikakaudella filmipurkit voivat olla vähissä, joten sen sijaan voi käyttää esimerkiksi pääsiäismunan aarrerasioita, pieniä lääkepurkkeja tai muuta kotoa löytyvää pientä rasiaa. Vain mielikuvitus on rajana!

Tyhjään purkkiin laitetaan pieniä kiviä tai helmiä. Purkki suljetaan ja ympärille virkataan päällys kotoa löytyvistä langoista. Päällys kiinnitetään hyvin, jotta kissa ei pääse käsiksi purkkiin ja sen sisältöön. Purkin toiseen päähän virkataan häntä ja toiseen päähän voivat ainakin esteetikot koristella hiiren korvat ja kasvot.